Bittinörtti kauhuissaan Mauilla!

Henkilöhaastattelussa – Paanasen Vesku

Vesku on monelle tuttu mies (tai ainakin miehen kasvot ovat tutut) rannoilta aina suomen kiteilyhistorian alkuajoista lähtien. Mutta moni ei tiedä mistä ja miten Vesku sai leijakärpäsen puraisun ja miksi valkoinen bittinörtti oli kauhuissaan Hawajilla. Tässä jutussa avaamme tätä sekä leijasurffauksen historiaakin, jolloin mm. välineet olivat hieman eksoottisempia.

Kansikuva: Säkylä Pyhäjärvi, Heinäkuu 2006. Kuvaaja: Tarmo Laine

Kerro kuka olet ja mistä tulet?

Olen Paanasen Vesku ja alkujaan Kotkan poikia. Olen kiertänyt Jyväskylän ja Helsingin kautta tänne Suomen Piikkiöön eli nykyiseen Kaarinaan, jossa asun.

Mitä lajeja oot harrastanu ennen leijasurffauksen aloittamista?

Minulla ei ole mitään vesilajien taustaa, mutta olen aina tykännyt kulkea sivuittain. Joten taustaa on mm. lumilautailusta ja verttiskeittauksesta 80-luvulta. Mutta käytännössä olen bittinörtti enkä mikään extreme-urheilija.

Entä, miten ja milloin ajauduit lajin pariin?

Olin vuonna 2000 Mauilla HICSS34 nimisessä tieteellisessä konferenssissa, joka käsitteli mobile commercea. Olin aiemmin ostanut Tukholman lentokentältä Kiteboarding-lehden ekan numeron ja ajattelin, että kun kerran olen Mauilla, niin miksi en menisi kite-kouluun. Ja tuolloin yksi maailman ensimmäisistä kite-kouluista sattui olemaan juuri Mauilla eli KSM – Kiteboadring School of Maui (www.ksmaui.com). Menin kurssille, jossa sain käteeni 5 neliön kaksinaruisen pumpattavan Wipikan. Sitten vain legendaarisella Kite Beachillä vesille teepussina pomppimaan ja treenaamaan body dragiä. Kyllä pelotti! Aaltoja ja suolaista vettä. Valkoinen bittinörtti oli aivan kauhuissaan, mutta siitä se kipinä jäi. Ja kun palasin Suomeen, löysin netistä Esko Neuvosen – Kiteilyn Grand Old Manin – ja ostin häneltä heti 12 neliön Naishin AR5:n ja Sky Pirate laudan keskellä talvea. Taisi olla aika tasan 10.000 markkaa.

Siihen mahtuu jo aika paljon. Mikä on saanu sut pysymään lajin parissa näin pitkään?

Laji kehittyy jatkuvasti, ja se pitää mielenkiinnon yllä. Lisäksi sitä voi harrastaa hyvin erilaisissa olosuhteissa ja myös talvella. Alle voi laittaa twintipiä, laikkaria, foilia, evätöntä lankkua, lumilautaa, snow skatea, surfskatea jääterillä tai renkailla, mountain boarding, dirt surferin tai vaikkapa potkukelkan. Kaikenlaista on tullut kokeiltua. Lisäksi lajia voi harrastaa kevyesti tai sitten veren maku suussa sykkeen ollessa melkein kaksisataa. Ja tietysti kaverit, joita on vuosien saatossa saanut ympäri maailmaa!

Oot ollut aikanaan myös SPLL toiminnassa mukana, kerro vähän siitä?

Olin aikoinani 2001 perustamassa Kite-jaostoa SPLL:n alle ja toimin jaoksen puheenjohtajana melkein 10 vuotta. Hangossa kokoontui 2001 muutama innokas harrastaja ja silloin mietittiin, että minkä liiton alle menisimme ja päädyttiin SPLL:ään. Oma päätavoite oli turvallisuusasioiden ajaminen ja sen myötä saada Suomeen toimiva ja laadukas opetusjärjestelmä. Sen takia otin yhteyttä IKO:oon ja teimmekin tiivistä yhteistyötä alkuvuosina. Olinpa ”töissäkin” pro bono IKO:n päämajassa Cabaretessa, Dominikaanisessa Tasavallassa. SPLL:n Kite Chat oli kova juttu alkuvuosina ja sitä kautta jaettiin infoa.

Oliko aloittaessasi Suomessa muita leijasurffauksen harrastajia ja jos oli niin keitä?

Suomessa on ollut aina tapana mennä kybällä mukaan uusiin juttuihin. Niin myös kiteen. Vanhoista staroista voisi mainita Esko Neuvosen lisäksi vaikkapa Tirrin, Karri3:n, Huikurin, Laineen Tarmon, Villen, Timlinin Pekan, Luomu-Esan ja Immun sekä Joensuun porukat. Olihan sitä väkeä. Osa tuli purjelautapuolelta, osa lumilauta yms. skenestä. Ja hauskaa oli, mutta oli myös niitä legendaarisia ”vaarallisia tilanteita”. Silloin kamat olivat suoraan sanoen erittäin huonoja. 😊

Millaista lajin harrastaminen oli silloin verrattuna tähän päivään?

Kuten yllä sanoin, niin vaarallisempaa. Tehonsäätö ja hätälaukaisut olivat vitsejä vaikka 2000 alkoikin tulla nelinaruisia leijoja. Puomeja meni poikki ja leijat delaminoituivat yms. hauskaa. Mutta suomalaisella maalaisjärjellä selvittiin ilman pahempia tapaturmia. Nopeasti mm. varjoliidosta tutut turvaratkaisut saatiin myös leijojen puomehin. Ihan alussa ei edes tajuttu, että pumpattavia leijoja voi käyttää myös talvella. Kyllä Havaijin väki ihmetteli, kun laitettiin ekat talvikuvat -15 asteen kelistä. Ne vastasi, että ei niitä ole suunniteltu sellaiseen käyttöön. Me sanottiin, että ei se haittaa, me vain ajetaan näillä.

Missä kaikkialla oot käyny ulkomailla leijasurffaamassa?

Jaa’a. Oma kestosuosikki on El Medano, Teneriffalla, mutta se alkaa olla aika tungospaikka, kuten muutkin paikat maailmassa. Rhodos, Tarifa, Peniche, Lissabon, Prea-Cumbuco-väli/Brasilia, Cape Town, Mui Ne/Vietnam, Maui, Cabarete, Venezuela Isla Margarita, Barbados, Sydney, Boa Vista, Cap Verde, Fuerteventura, Egypti, Tanskan mestat, Hollanti, Ranskan Bretagnen rannat ja muut. Onhan noita.

Mikä niistä on ollut sun mielestä paras spotti?

Ei sellaista oikein ole. Säät vaihtelevat ja mitä milloinkin haluaa. Paikat missä pasaati puhaltaa side shore, on kiva aalto ja ei ole liian kuuma. Itse tykkäsin Cabaretesta riutan takia, mutta eniten aikaa on varmaan tullut vietettyä El Medanossa.

Ulkomaiden top 3 spotit sun mielestä

Tykkäsin Cabaretesta ja sen ympäristöstä. Cape Town on koettava, kun Cape Dr. Puhaltaa. Mutta kyllähän Havaijilla on leppoisa meininki. Mutta en dissaa Eurooppaakaan.

Entä suomen top 3 spotit?

Hanko, Yyteri, Ruissalo. 😊

Mitä muita surffilajeja kuuluu harrastuksiisi?
Wingeilyä on tullut touhuttua jo yli kolme vuotta. Se avaa uusia rantoja ja tarjoaa oikeasti ”100% total depower”. Foilailu ylipäätä kehittyy vauhdilla kaikissa muodoissaan. Ja tyyniin päiviin löytyy tallista myös Liftin efoil.

Kite vai Wingi?

Molemmat tietysti.

Kitelaikkari vai Foili?

Molemmat.

Mites talvella, meetkö lumella?

Snowskatella jäällä sekä kitellä että wingillä. Lumilauta on vähän jäänyt, kun siteet on niin hanurista.

Mikä ja millainen oli sun ensimmäinen leija?

Eka oma oli Naishin ensimmäinen nelinaruinen Naish AR5 12m2 pumpattava, joka meni seuraavaksi Immulle. Missähän se on nykyään – siis leija?

Entä ensimmäinen lauta?

Naish Sky Pirate 214 cm directional. Ajelin twintipeillä ja ”mutanteilla” pari vuotta ja palasin jo 2005 pelkästään directionaaleihin. Sträpeillä tietysti. 😊

Monta leijaa oot omistanut tähän mennessä?

Jaa’a. Nyt heitit pahan. Monta! Varmasti ollaan pitkälti yli 40 kpl. Olen myös alkanut ”keräilemään” vanhoja pumpattavia, että saadaan vähän historiaa talteen. Toistakymmentä alkuaikojen leijaa löytyy vintiltä. Lisäksi lautoja on tallessa joitakin. Hyvää lautaa ei kannata ikinä myydä! Ne ei kulu vuosien saatossa oikein mihinkään ja kivoja ajaa. Eli tarjotkaa komeroista wanhoja leijoa mulle talteen, niin pistetään joskus näytille.

Monta Wingilautaa sulla on tällä hetkellä?

Hmmm… taitaa olla 44l, 60l, 75l, 80l ja 110l. Eli viisi.

Muistatko vielä mikä oli vaikein asia oppia kun aloitit lajin harrastamisen.

Se, että tajuaa tuulen ja spotin. Eli mistä kannattaa lähteä ja miten. Ja mieluusti vielä niin, että olisi turvallistakin. Vedessä ei tapahdu onnettomuuksia vaan vaara vaanii rannan läheisyydessä. Sanonkin aina, että ”Sea is SAFE!” ja ”etäisyys on ystäväsi”. Edelleen mä näen punaista, kun joku leikkii leijan kanssa rannalla. Se on ihan turhaa näyttämistä. Mene heti veteen ja leiki siellä.

Millaisella kelillä tykkäät eniten olla vesillä?

Se ”reilu kympin” keli ja aalto olisi kiva. Tämä koskee kaikkia välineitä.

Terveiset niille, jotka ovat aloittamassa lajia?

Sekaan vaan! Ja tule juttelemaan rannalla. Aloittelijan ei pidä häpeillä rannalla. Kaikki ovat aloittaneet joskus. Kun juttelee ja kyselee, niin saa yleensä hyviä vinkkejä ja kehittyy nopeammin. Lisäksi on turvallisempaa harrastaa – ja saa uusia kavereita. Nykyään kamat ovat todella hyviä ja aloittaminen on helpompaa ja turvallisempaa kuin 20 vuotta sitten. Lisäksi talvella voi treenata ennen vesikautta. Laji on kuitenkin 90% leijan lennättämistä. Ja AINA kysy paikallisilta ennen vesille menoa vieraassa paikassa, vaikka osaisitkin jo.

Entäs niille, jotka vielä harkitsevat lajin aloittamista?

Älä harkitse. Mene kurssille kokeilemaan – vaikkapa talvella, niin ei edes jalat kastu. LIFE IS GOOD! 😊